Eli siis häh? Selitetään taas kerran: kun tyhjässä päässä tosiaan mahtuu noita ajatuksia kimpoilemaan, päätinpä kokeilla, minkälaisen tirpusten ruokinta-automaatin saisin rakennettua viemäriputkesta ja ilmastusventtiilistä, jota näköjään ammattipiireissä kutsutaan IP-hatuksi. Termit kohdalleen ennen kuin mennään kauppaan ostoksille…
Toisin sanoen, reseptiin kuuluu n-senttimetrin pituinen (tässä versiossa noin 120 cm) ja 110 mm halkaisijaltaan viemäriputki, tuommosta harmaata perussettiä ja 2 kpl noita IP-hattuja samaten 110-kokoon sopivina. Lisäksi muutama kappale vaikkapa peltikattoruuveja hattujen kiinnitykseen.
Hattuloista alapuolen syöttöalustaksi tulevasta napsuttelin ruuvitaltalla ylimääräiset heltat pois, jolloin jälkeen jäivät vain ne kupua paikallaan pitelevät paksummat muoviliuskat.
Putken yläpäähän tulee niin ikään tuollainen IP-hattu, mutta siitä ei tarvitse riistää mitään pois, vaan se toimii tuuletusreikänä ja sadesuojana.
Vielä ripustusreiät putken päähän ja naru läpi, eikä muuta tarvita kuin rutkasti auringonkukansiemeniä tuuttiin (tähän malliin menee noin 10 litraa), tötterö roikkumaan ja tintit ruokapöytään!
Tarkoitushan on, että iso määrä siemeniä takaa sen, että automaatin täyttöväli on pitkä, ja painovoima luonnollisesti hoitelee siementen valumisen alas syömäkaukaloon, jona ylösalaisin oleva IP-hattu siis toimii.
Ei mikään Nöbelin arvoinen keksintö, mutta taas näitä päännousemia, joista on kuitenkin paljon iloa talvilinnuille. Pääasia, ettei maksanut paljon. Hatut ovat vähän päälle kympin kipale, ja viemärirööriä löytyy varmaan hukkaputkia vähän sieltä ja täältä.
Pienoinen videokin ruokinta-automaatista on täällä.
Sinisen Repun Kirous | Curse of the Blue Backpack 