Hengitä terveyttä itsellesi metsästä


Aiemmassa blogikirjoituksessani ”Metsäkylvyt ovat japanilaisten suosiossa” alustelin metsäterapia- ja metsäkylpyaihetta hiukan, ja nyt olisi aika palata siihen. Koska meillä Suomessa noita metsiä piisaa (ainakin vielä), meillä on myös monia muita maita paremmat lähtökohdat nauttia itse metsän tervehdyttävästä vaikutuksesta sekä tarjota metsäisiä elämyksiä myös muille. Metsäkylvyt ovat tavallaan luonnon omaa aromaterapiaa, sillä olennaisessa osassa ovatkin tietyt haihtuvat yhdisteet, joita metsän puut ja kasvit erittävät.

Tutkijat ovat havainneet tällaisilla haihtuvilla yhdisteillä, joita kutsutaan fytonsideiksi, olevan erilaisia antimikrobisia ominaisuuksia. Fytonsidi näyttää olevan Suomessa vielä ainakin ”kuukkelin” mukaan melko tuntematon käsite, mutta muualla varsin yleisesti käytetty. Sitä ei pidä sekoittaa tunnetumpaan flavonoidi-nimeen, sillä kyse on eri asiasta, vaikka molemmat liittyvät kasveihin ja niiden terveysvaikutuksiin. Jyrkästi yksinkertaistaen flavonoideja ihminen voi saada sisäänsä syömällä ja fytonsidejä hengittämällä.

Vaikka paras aika nauttia ja hyötyä metsän tuoksuista ja antimista on kasvukaudella silloin, kun noita aromeitakin erittyy, minään vuodenaikana metsään meneminen ei ole pahaksi.

Fytonsidit ovat siis sellaisia kasvien – erityisesti puiden – ilmaan vapauttamia yhdisteitä, jotka voidaan haistaa. Ehkä tutuin lienee pihkan tuoksu. Erityisesti mäntypuiden pihkassa on ns. pineeni-nimistä yhdistettä. Mäntypuista löytyy myös toista haihtuvaa yhdistettä, joka tunnetaan nimellä limoneeni. Limoneenia löytyy varsinkin sitruunan kuoresta (ja se tuoksuu – yllätys yllätys – sitruunalle), mutta myös männynneulasista. Ja deodoranttipuikoista, eli jos ”bossin bodyoilin” tuoteselosteessa lukee ”Limonene”, kyse on tästä aineesta.

Nyt ei kuitenkaan panna suihketta kainaloon, vaan raikastaudutaan kemikaalien sijaan metsäkylvyllä. Seuraavassa on muistilista, jonka avulla metsäkylvyistä pitäisi listan laatijan, tohtori Qing Li’n mukaan saada paras mahdollinen hyöty.

Olen ottanut vapauden muuttaa listan alkuperäistä järjestystä, mutta sisältö on sama kuin lähtötekstin ohjeissa:

  • Suunnittele metsäkylpyretki oman kuntosi mukaan, ja vältä väsyttämästä itseäsi retkellä.
  • Suunnittele ja valitse metsäkylpyretki omien tavoitteidesi mukaan.
  • Jos haluat lisätä vastustuskykyäsi (kiihdyttää kehon luonnollisten tappajasolujen toimintaa), jopa kolmen vuorokauden mittainen retki on suositeltavaa.
  • Jos haluat vain rentoutua ja saada lievitystä stressiin, pelkkä päiväretki esimerkiksi kansallispuistoon voi riittää.
  • Jos voit käyttää retkeen koko päivän, pyri olemaan metsässä noin 4 tuntia ja kävelemään noin 5 kilometriä. Ellei sinulla ole aikaa koko päivää, ole metsässä vastaavasti n. 2 tuntia ja kävele n. 2,5 km.
  • Lepää aina, kun sinua alkaa väsyttää.
  • Juo vettä tai teetä, kun olet janoinen.
  • Etsi itsellesi mieluisa paikka ja pysähdy toviksi vaikka lukemaan tai vain katselemaan maisemia.
  • Jos mahdollista, ota retken jälkeen oikea kylpy kuumassa lähteessä (eipä ole Suomessa mahdollista, joten lähinnä tulee mieleen sauna).
  • Huomaa, että metsäkylvyt ovat vain ennaltaehkäiseviä menetelmiä sairauksien torjumisessa. Jos tulet kipeäksi, ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.

Kun tarkemmin tuota listaa tarkastelee, huomaa, että eihän siinä periaatteessa mitään uutta noin niinkuin teknisessä mielessä ainakaan meille metsäsuomalaisille ole. Uutta on kuitenkin se, että nyt on tutkimuksinkin pystytty osoittamaan metsäkylpyjen vaikuttavan ainakin seuraaviin asioihin: stressihormoni kortisolin määrä laskee, virtsasta mitatun adrenaliinin ja noradrenaliinin määrä laskee.

Monien muiden hyödyllisten vaikutusten lisäksi ehkä kaikkein merkittävintä on kehon omien, luonnollisten tappajasolujen toiminnan kiihtyminen sekä vasta-aineproteiinien, kuten perforiinin, grantsyymi A/B ja granulysiinin lisääntyminen.

Esimerkiksi syöpää vastaan kehon omien taistelujoukkojen toimintakyky onkin olennaisessa roolissa, ja jos metsästä saa apua tähän, niin sitten ollaan jo aika mahtavien juttujen äärellä.

Kun ajatellaan, minkälaisia positiivisia vaikutuksia metsällä voi olla ihmisen terveyteen, vastavuoroisesti voisi pohtia hetken jos toisenkin, mikä vaikutus on sillä, kun ihminen vieraantuu luonnosta ja metsässä ei enää käydä kuin ennen. Ovatko esimerkiksi lisääntyneet syövät seurausta siitä, että emme asu enää metsien keskellä? Sitä sietää miettiä.

Kuvan oikeudet / Photo Rights by
(C) Mikko Lemmetti

Viittaukset teoksesta ”Forest Medicine – Public Health in the 21st Century”, toimittanut Qing Li

Mainokset

7 thoughts on “Hengitä terveyttä itsellesi metsästä

  1. Törmäsin ihan sattumalta tähän kirjotukseen, ja vaikka muuten asia on kiinnostavaa ja tärkeää, niin tähän kohtaan tekstissäsi oli pakko puuttua: ”Koska meillä Suomessa noita metsiä piisaa, ja lisää kasvaa koko ajan…”

    Siis metsätalousmetsää täällä piisaa kyllä. Sellaista, jossa puusto on suurin piirtein tasaikäistä ja -kokoista, ja lajimäärältään niukkaa. Monimuotoista, luonnontilaista metsää on Suomen metsäpinta-alasta enää muutama prosentti, etelässä vain muutama promille. Metsäekosysteemien köyhtymisellä on vaikutusta myös ihmisen immuunipuolustuksen köyhtymiseen. Ks. mm https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonto-ja-ihminen-sairastavat-yhdessa

    Tämä on se näkökulma, mikä pitäisi muistaa, kun puhutaan metsien hyvinvointivaikutuksista ja maalaillaan kuvaa Suomesta ”metsien ihmemaana”. Valitettavasti.
    Onhan täällä parempi tilanne kuin monissa muissa paikoissa, mutta silti tuntuu järkyttävältä, että tätä terveydellekin tärkeää kansallisomaisuutta pistetään jatkuvasti palasiksi.

    Tykkää

    1. Hei! Ensinnäkin kiva nähdä, että joku juttu on herättänyt sen verran tuntemuksia, että oli kommentin arvoinen! Ihan hyvä pointti mitä sanoit, mutta silti olisin varauksellisesti eri mieltä tuosta näkemyksestäsi, sillä vaikka monimuotoisuus kokonaisuudessaan on monelta metsäalueelta vähentynyt, aivan varmasti on olemassa ihan riittävästi sellaisia metsiä, jotka ovat luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia ja myös lajistoltaan monipuolisia. Pikemminkin näkisin ihmisen immuunipuolustuksen heikkenemisen syyksi sen, että ihmiset joko tahtomattaan tai tietoisesti etääntyvät luonnosta joko kaupungistumisen tai oman arvomaailmansa vuoksi, kuin että metsähakkuut olisivat siihen syynä. Joka tapauksessa hyvä mielipide ja kiitos siitä! Toivottavasti blogista löytyy muitakin luettavia ja kommentoitavia juttuja! Mukavaa syksyä!

      Tykkää

  2. Hyvä kirjoitus! Itseäni kiinnostaisi tietää lisää noiden eri fytonsidien vaikutuksista ihmisen terveyteen. Osaatko sanoa löytyykö Forest Medicine kirjaa jostain Suomesta tai verkkojulkaisuna? Ulkomailta tilaaminen menee melko kalliiksi ennen kuin edes pääsee selailemaan onko kirja hinnan arvoinen.

    Tykkää

    1. Hei, kiitos kommentista! Tietääkseni ei ole Suomessa myynnissä kuin ehkä hyvällä tuurilla. Amazonilta esimerkiksi löytyy, mutta hinta on aika kova. Itse asiassa sain luettavaksi jenkkikustantajalta arvostelukappaleen kun oisin halunnut kääntää teoksen suomeksi. Harmillista kyllä, suomalaiset kustantajat eivät innostuneet aiheesta, kun vissiin heittää vähän kyseisten firmojen lukijakunnan ohi. Toki kirja on aika tieteellinen, koska se on kooste eri tutkimusjulkaisuista, joten siinä on paljon tukkeisia taulukoita ja numeroita. Pitäisi saada tuosta kansanpainos, koska ei ole mitään kevyttä settiä. Toki mielenkiintoista kyllä!

      Tykkää

      1. Kiitos pikaisesta vastauksesta! Kansanpainos voisikin olla hyvä suurempaa lukijakuntaa ajatellen. Täytyypä ehkä itse sitten Amazonilta tilata kyseinen opus, sillä teen opinnäytetyötä terveysmetsän tunnusmerkeistä ja tuossa vaikuttaisi sisällysluettelon perusteella olevan aika paljon asiaa. Tekstin tieteellisyys on minun tilanteessani vain hyvä asia.

        Tykkää

      2. No sitten kirja sopii, jos tieteellinen näkökulma ei haittaa. Tosin suurin osa tilastoista jne. on Japanista, mutta jos löydät opinnäytetyöhösi vertailukohtia Suomesta, sen parempi. Itse pidin erittäin mielenkiintoisena kirjassa juuri tuota syöpävasta-aineiden määrän lisääntymistä ”metsäkeikkojen” aikana ja jälkeen. Myös ns. HMR-lignaani mahdollisena syöpä”lääkkeenä” on tosi mahtava juttu (s. 299), ja tästä on näköjään myös lehtijuttukin jo vuodelta 2008: http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/03/kem408_kuusi.pdf

        Toivotan onnea tutkimustyöhösi ja jos/kun vain saan lisää juttua aikaiseksi blogiin mm. tästä aihepiiristä, käyhän lukaisemassa. Odottelen Japanista eräältä proffalta kirjoitelmaa, jonka lupasin kääntää Suomeksi julkaistavaksi esim. täällä.

        Tykkää

Kommentointi on suljettu.