Hengitä terveyttä itsellesi metsästä

Aiemmassa blogikirjoituksessani ”Metsäkylvyt ovat japanilaisten suosiossa” alustelin metsäterapia- ja metsäkylpyaihetta hiukan, ja nyt olisi aika palata siihen. Koska meillä Suomessa noita metsiä piisaa (ainakin vielä), meillä on myös monia muita maita paremmat lähtökohdat nauttia itse metsän tervehdyttävästä vaikutuksesta sekä tarjota metsäisiä elämyksiä myös muille. Metsäkylvyt ovat tavallaan luonnon omaa aromaterapiaa, sillä olennaisessa osassa ovatkin tietyt haihtuvat yhdisteet, joita metsän puut ja kasvit erittävät.

Tutkijat ovat havainneet tällaisilla haihtuvilla yhdisteillä, joita kutsutaan fytonsideiksi, olevan erilaisia antimikrobisia ominaisuuksia. Fytonsidi näyttää olevan Suomessa vielä ainakin ”kuukkelin” mukaan melko tuntematon käsite, mutta muualla varsin yleisesti käytetty. Sitä ei pidä sekoittaa tunnetumpaan flavonoidi-nimeen, sillä kyse on eri asiasta, vaikka molemmat liittyvät kasveihin ja niiden terveysvaikutuksiin. Jyrkästi yksinkertaistaen flavonoideja ihminen voi saada sisäänsä syömällä ja fytonsidejä hengittämällä.

Vaikka paras aika nauttia ja hyötyä metsän tuoksuista ja antimista on kasvukaudella silloin, kun noita aromeitakin erittyy, minään vuodenaikana metsään meneminen ei ole pahaksi.

Fytonsidit ovat siis sellaisia kasvien – erityisesti puiden – ilmaan vapauttamia yhdisteitä, jotka voidaan haistaa. Ehkä tutuin lienee pihkan tuoksu. Erityisesti mäntypuiden pihkassa on ns. pineeni-nimistä yhdistettä. Mäntypuista löytyy myös toista haihtuvaa yhdistettä, joka tunnetaan nimellä limoneeni. Limoneenia löytyy varsinkin sitruunan kuoresta (ja se tuoksuu – yllätys yllätys – sitruunalle), mutta myös männynneulasista. Ja deodoranttipuikoista, eli jos ”bossin bodyoilin” tuoteselosteessa lukee ”Limonene”, kyse on tästä aineesta.

Nyt ei kuitenkaan panna suihketta kainaloon, vaan raikastaudutaan kemikaalien sijaan metsäkylvyllä. Seuraavassa on muistilista, jonka avulla metsäkylvyistä pitäisi listan laatijan, tohtori Qing Li’n mukaan saada paras mahdollinen hyöty.

Olen ottanut vapauden muuttaa listan alkuperäistä järjestystä, mutta sisältö on sama kuin lähtötekstin ohjeissa:

• Suunnittele metsäkylpyretki oman kuntosi mukaan, ja vältä väsyttämästä itseäsi retkellä.
• Suunnittele ja valitse metsäkylpyretki omien tavoitteidesi mukaan.
• Jos haluat lisätä vastustuskykyäsi (kiihdyttää kehon luonnollisten tappajasolujen toimintaa), jopa kolmen vuorokauden mittainen retki on suositeltavaa.
• Jos haluat vain rentoutua ja saada lievitystä stressiin, pelkkä päiväretki esimerkiksi kansallispuistoon voi riittää.
• Jos voit käyttää retkeen koko päivän, pyri olemaan metsässä noin 4 tuntia ja kävelemään noin 5 kilometriä. Ellei sinulla ole aikaa koko päivää, ole metsässä vastaavasti n. 2 tuntia ja kävele n. 2,5 km.
• Lepää aina, kun sinua alkaa väsyttää.
• Juo vettä tai teetä, kun olet janoinen.
• Etsi itsellesi mieluisa paikka ja pysähdy toviksi vaikka lukemaan tai vain katselemaan maisemia.
• Jos mahdollista, ota retken jälkeen oikea kylpy kuumassa lähteessä (eipä ole Suomessa mahdollista, joten lähinnä tulee mieleen sauna).
• Huomaa, että metsäkylvyt ovat vain ennaltaehkäiseviä menetelmiä sairauksien torjumisessa. Jos tulet kipeäksi, ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.

Kun tarkemmin tuota listaa tarkastelee, huomaa, että eihän siinä periaatteessa mitään uutta noin niinkuin teknisessä mielessä ainakaan meille metsäsuomalaisille ole. Uutta on kuitenkin se, että nyt on tutkimuksinkin pystytty osoittamaan metsäkylpyjen vaikuttavan ainakin seuraaviin asioihin: stressihormoni kortisolin määrä laskee, virtsasta mitatun adrenaliinin ja noradrenaliinin määrä laskee.

Monien muiden hyödyllisten vaikutusten lisäksi ehkä kaikkein merkittävintä on kehon omien, luonnollisten tappajasolujen toiminnan kiihtyminen sekä vasta-aineproteiinien, kuten perforiinin, grantsyymi A/B ja granulysiinin lisääntyminen.

Esimerkiksi syöpää vastaan kehon omien taistelujoukkojen toimintakyky onkin olennaisessa roolissa, ja jos metsästä saa apua tähän, niin sitten ollaan jo aika mahtavien juttujen äärellä.

Kun ajatellaan, minkälaisia positiivisia vaikutuksia metsällä voi olla ihmisen terveyteen, vastavuoroisesti voisi pohtia hetken jos toisenkin, mikä vaikutus on sillä, kun ihminen vieraantuu luonnosta ja metsässä ei enää käydä kuin ennen. Ovatko esimerkiksi lisääntyneet syövät seurausta siitä, että emme asu enää metsien keskellä? Sitä sietää miettiä.

Kuvan oikeudet / Photo Rights by
(C) Mikko Lemmetti

Viittaukset teoksesta ”Forest Medicine – Public Health in the 21st Century”, toimittanut Qing Li