Nyt, kun maas’ on hanki ja järvet jäässä, väki suuntaa sankoin joukoin ja Joukot suuntaavat sankojen kanssa jäälle pilkkimään. Jäälle tekee mieli myös monen hiihtäjän ja retkiluistelijan, ja joku päästelee jäällä myös moottorikelkalla.
Jäällä luulisi olevan tilaa lähestulkoon kaikille tässä harvaan asutussa maassa, mutta niin vain tuppaa käymään, että vuosittain eri puolella maata samaan paikkaan haluavat päästä niin pilkkijät, retkiluistelijat, hiihtäjät kuin moottorikelkkailijatkin, tavallisia koirien kanssa kävelijöitä unohtamatta.
Viimekin vuonna esimerkiksi Jyväskylässä Jyväsjärven jäällä hiihtoladulle väännettiin useita reikiä, eikä ainakaan kylän aviisin juttujen mukaan selvinnyt, mikä oli toiminnan tarkoitus. Oliko kenties kalaparvi uiskennellut jään alla juuri kyseisessä paikassa vai olisiko valmiiksi tasoitetulle paikalle ollut helpompi tehdä reikä, kun ei tarvitse potkia lunta jään päältä pois?
Äänekoskella jäälle auratulla retkiluisteluradalla niin ikään tänä talvena on päästy ”nauttimaan” rei’itetystä reitistä. Eli mikä siinä on, että nimenomaan ladulle tai luisteluradalle ne pilkkireiät täytyy kairata? Onhan tuota lääniä vaikka kuinka paljon niin Keiteleen, Päijänteen ja Saimaan selillä kuin pienemmilläkin järvillä, että ei ihan samaan paikkaan tarvitsisi ängetä.
Suomessa vesilaissa on ns. yleiskäyttöoikeus, jonka mukaan jäälle voidaan perustaa hiihtolatu, mutta saman lain mukaan ladulle ei saa aiheuttaa tarpeetonta vahinkoa eikä sen käyttöä saa häiritä. Kalastuslaki taasen antaa ns. yleiskalastusoikeuden perusteella oikeuden harjoittaa pilkkimistä jään peittämällä vesialueella.
Mikään laki tai asetus ei siis kiellä pilkkimistä käytännössä missään jäällä, eikä aiheuta rangaistuksen uhkaa, mutta jokamiehen oikeudet perustuvat siihen, että niiden varjolla toimiminen ”ei saa aiheuttaa kenellekään tarpeetonta haittaa”. Toisin sanoen, tarpeetonta haittaa voi olla juuri tuo reikien tekeminen keskelle latua tai retkiluistelu-uraa.
Etenkin luistelijoille yllättäen eteen tuleva reikä jäässä voi tarkoittaa pian reikää päässä, kun oikein hyvät voltit heittää. Eikähän se hiihtäjällekään ole mukavaa jysäyttää avantoon, jonka ympärillä on reiästä nostettua sohjoa. Silloin voi kuulua jäällä kuuluisa tokaisu: ”Havuja prkl!”, eli vähintään suksen pohjiin jääsohjo voipi ikävästi kinttaantua.
Ymmärrän varsin hyvin, jos joku vahingossa tekee reiän jäälle ladun kohtaan tai radalle, mutta onko sellainen käytännössä mahdollista, että jäällä kulkiessaan useamman metrin levyistä luisteluhiihto- tai retkiluistelu-uraa ei todellakaan huomaa, tai tavallista pertsalatua? Miten sitten näkee edes laittaa madon tai toukan koukkuun ilman, että koukku on sormessa?
Kuitenkin lienee niin, että jälleen kerran ne pilkkijät, jotka ehdoin tahdoin poraavat reikiä ulkoilureitille, ovat hyvin pienessä vähemmistössä, ja suurin osa tajuaa olla tekemättä kiusaa muille jäätyneen vesialueen käyttäjille. Piruuttaan reikien tekeminen keskelle latua ja vieläpä konahtelu hiihtäjille siitä, että he hiihtävät juuri oman kalastuspaikan vierestä, on hiutalehattujen hommaa.
Kuvan oikeudet / Photo Rights by
Mikko Lemmetti