Kamina kantoon!

Viime- ja toissavuoden myräkät kaatoivat takametsästämme isoja kuusia, ja ne, mitkä jäivät pystyyn, piti kaataa varmuuden vuoksi, etteivät aiheuttaisi vaaraa seuraavissa myrskyissä. Isoista kuusista jää isot kannot, ja eihän niillä oikeastaan mitään muuta virkaa ole kuin olla madonruokana. Vai onko sittenkin?

Nimittäin tyhjään päähän tuli taas irtonainen ajatus, että mitä, jos kokeilisin rakentaa kannosta kaminan. Netistä löytyy kantojen tai isojen pöllien sisään tehtyjä tulivirityksiä, ja monesti kyseessä on ratkaisu, jossa poltettavat puut asetetaan päältä tulisijan sisään.

Tässä versiossa tuli tehdään kannon alle, ja kannon päällä olevalle tasolle voidaan asettaa esimerkiksi kahvipannu tai vesikattila kuumenemaan. Metsästä löytyi juuri sopiva kanto, jonka tyvessä oli jo valmiiksi juurien välissä reikä syvälle kannon alle.

Aloitin kaminan rakentamisen poraamalla isolla puuporalla sahausta auttavat reiät kannon päälle niin syvään, kuin terä yltti. Todennäköisesti tämän vaiheen olisin voinut jättää tekemättä ja siirtyä käyttämään saman tien moottorisahaa, mutta pelasin varman päälle, koska en ollut aiemmin tehnyt mitään tällaista.

Moottorisahalla sahasin pistosahauksena kannon päälle halkaisijaltaan noin 20 senttimetrin suuruisen reiän. Sen jälkeen porasin pitkällä puuporanterällä yläviistoon kannon tyvestä ja ylhäältä reiän pohjalta vastaavasti alaspäin, jotta kannon juureen tehtävä tuli pääsisi nousemaan ylös kannon keskeltä. Samaten tein ilmareiän viistosti kannon vastakkaiselta sivulta.

Kun olin saanut tehtyä kantoon läpireiän, tarvitsi vain tehdä tulet kannon alle ja katsoa, miten käy. Kannon päälle asetin öljytynnyrin kannen, joka toimisi keittotasona. Tason päälle sai kunnian asettautua vanha kunnon nokipannu. Tulipuina käytin lyhyitä ja ohkaisia puita, jotta ne palaisivat tehokkaasti ja riittävän kuumasti.

Kannon sisään tehty tuli paloi todella kuumana, ja peltikansi alkoi hehkua punaisena. Nopeasti alkoi kiehua myös kannen päälle asetetussa kahvipannussa oleva vesi, joten kantokaminan tehokkuus oli todistettu. Kaikesta huolimatta kantokaminan käyttöikä on rajallinen, sillä luonnollisesti kannon sisus palaa myös ja kantokin lopulta puhki.

Tärkeintä oli kuitenkin testata, voisiko kantoon tehty tulisija toimia, ja toimiihan se. Ehkä kehittelen seuraavaksi kestävämmän version ja yritän muurata kannon sisään tulitiilet tai jotakin ja tehdä kaminan sijasta grillin. Kantoja jäi vielä jäljellekin. Kesällä täytyy olla varovainen, että ei jätä metsän keskelle kantoa kytemään, ettei koko lääni yhtäkkiä ole grillinä.