Kosketelkaa luontoanne


Kun menemme metsään, teemme aistihavaintoja luonnollisesti silmillämme ja korvillamme, mutta myös haistelemme metsän ja kasvien tuoksua. Kasvien ja puiden erittämillä tuoksuilla on tutkimustenkin mukaan osoitettu olevan erilaisia positiivisia terveysvaikutuksia, mutta hajuaistin lisäksi myös tuntoaistia ja erilaisten kosketustuntemusten fysiologisia vaikutuksia on alettu vähitellen tutkia.

Kosketuksen vaikutusta verenpaineeseen on käsitelty mm. Forest Medicine -kirjassa (Tsunetsugu et al, 180-181), mutta vain lyhyesti. Kirjassa esitetyssä tutkimuksessa verrattiin verenpaineen muutoksia silloin, kun koehenkilöt koskettivat noin huoneenlämpöistä metallilevyä ja vastaavasti hyvin viileää aitoa puupintaa. Metallilevyä koskettaneiden verenpaineessa havaittiin selkeä nousu, kun taas puupintaa koskettaneilla verenpaine ei sanottavasti kohonnut.

En tarkalleen tiedä, mikä merkitys tuollaisella testituloksella muuten on kuin että se vahvistaa käsitystä, että luonnollisten pintojen koskettamisella voi olla tyynnyttävä vaikutus. Uskoisin näin olevan, sillä onhan metsässä vaikkapa puun kaarnan tuntu kädessä paljon miellyttävämpää kuin kylmän retkikirveen kahvan pitely.

Täytyy myöntää, että luonnossa liikkuessani en hyödynnä tuntoaistiani läheskään niin paljon elämyksien hankkimisessa kuin näkö- ja kuuloaistia. Tosin pehmeällä sammalella kävely tuntuu mahtavalta jalkojen alla, vaikka jalassa olisivatkin kengät. Laajalle alalle levittyvän sammalmaton näkeminen yhdistettynä pehmeyden tunteeseen vaikuttaa todella rauhoittavasti. Monesti on tehnytkin mieli käydä maahan selälleen makaamaan, mutta se on tähän mennessä jäänyt vielä tekemättä.

Joskus vuonna kuokka ja vasara televisiossa hääri taiteilijanimeltään Frank Pappa -niminen heppu, jonka tutuksi tullut slogan oli ”Kosketelkaa toisianne”. Ehkä nyt joku television luontojuontaja voisi sanoa vastaavasti, että ”Kosketelkaa luontoanne”. Se nimittäin antaa aivan uudenlaisen vivahteen metsäretkiin. Tällaisia aistiretkiä järjestetäänkin niin lapsille kuin mm. näkö- ja kehitysvammaisille, mutta aistiretkistä voivat nauttia aivan kaikki.

Aistiretken metsään voisi tehdä silmät sidottuna ohjatusti vaikka isommallakin porukalla, jonka jälkeen voisi kysellä jokaiselta tuntemuksia, miten metsä koettiin, kun sitä ei nähnyt vaan ainoastaan haistoi, kuuli ja tunsi. Silmät kiinni kulkiessa ja vain kuulo- ja tuntoaistiinsa luottaen moni saattaa ainakin aluksi tuntea itsensä todella epävarmaksi ja varautuneeksi ja jopa pelokkaaksi.

Kun noista varauksista – toivon mukaan – vapautuu, on tunne lähes sanoinkuvaamaton. Itse kokeilin metsässä istumista pitkään silmät kiinni, ja jonkin ajan kuluttua huomasin kuulevani todella yksityiskohtaisesti erilaisia ääniä, joita en silmät auki liikkuessani tajuaisi kuuluvankaan. Voisin jopa sanoa, että aloin ”nähdä” äänet tai ainakin saatoin hyvin voimakkaasti kuvitella, mistä ne tulivat ja mikä tai kuka ne sai aikaan.

En voi toki väittää, että kaikki tuntisivat samoin mennessään sokkona metsään tai edes kosketellessaan kiviä, kantoja, puun kylkeä tai mitä tahansa luonnossa olevaa kohdetta, sillä jokaisella meistä on yksilölliset aistit. Toisilla ne ovat herkemmät kuin toisilla, joillakin tietyt aistit puuttuvat kokonaan tai jopa ovat yliherkkiä. Sen vuoksi se, mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toiselle.

Joka tapauksessa ainakin luulisin niin, että mitä useampaa aistia luonnossa liikkuessaan käyttää ja vaihtaa joskus jopa ihan erilaiseen aistiin, mihin on tottunut, kokee luonnon ja metsän aivan eri tavalla kuin yleensä. Näinhän moni jo tekeekin, mutta on silti sellaisiakin, jotka menevät vain tohinalla läpi metsän kiinnittämättä huomiota sen kummemmin mihinkään, jääden monta elämystä köyhemmiksi.

Kaiken kiireen keskeltä jos löytää sen ajan mennä luontoon, tuo aika pitäisi käyttää hyväkseen niin hyvin kuin mahdollista. Kannattaa sulkea silmänsä ja antaa kätensä kulkea hiljaa puun kyljellä ja kuulostella, ”mitä puu kertoo”. Jotkut niin sanotun vanhan kansan edustajat uskoivat muinoin, että puissa asui henkiä, joiden viisautta kannatti kuunnella. Sitä kannattaa kuunnella edelleenkin.

Kuvan oikeudet / Photo Rights by
Mikko Lemmetti

Mainokset