Metsäterapiassa on mahdollisuus


Näin uskoo sisätautilääkäri, metsäterapian ja -lääketieteen innokas tutkija tohtori Fumio Hirano-Takemura, joka on suurena Suomen-ystävänä tehnyt jo useita vierailuja maahamme ja ottanut osaa erilaisiin aiheeseen liittyviin hankkeisiin viime vuosina. Sain häneltä pienen kirjoituksen, jonka julkaisen tässä artikkelissa hänen luvallaan suurimmaksi osaksi alkuperäisen kaltaisena pienin korjauksin, jotka toivottavasti olen tehnyt oikein.

Valitettavasti tähän hätään en onnistunut saamaan Fumiolta juttuun henkilökuvaa, joten toivottavasti kiinnitätte huomionne pikemminkin kuvan maisemaan. Myös muut kuvituskuvat ovat ottamiani, ja olenkin pyrkinyt toisintamaan Fumion kirjoituksessa olleet kuvien sisällön mahdollisimman uskollisesti. Kirjoituksen tekstin on kääntänyt japanista suomeksi Tero Jalkanen.

Esittelyssä Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hanke

Saatteeksi – metsäterapia, Suomi ja minä

Olen ammatiltani sisätautilääkäri. Maaliskuussa 2007 liityin Japanin hygieniayhdistyksen alaisuuteen perustettuun Metsälääketieteen tutkimusseuraan, jonka tarkoituksena on edistää metsäterapian, metsälääketieteen, metsähoitojen sekä metsäkylpyjen (em. lyh. metsäterapia) suosiota ja levinneisyyttä varteenotettavana hoitomenetelmänä, sekä niihin liittyvää opetusta ja tutkimusta keski- ja ylemmänasteen koulutuksessa.

Tutustuttuani metsäterapiaan kiinnostuin välittömästi metsien ja järvien maana tunnetusta Suomesta. Olin kuullut että metsäterapiaa sekä siihen liittyvää tutkimusta harjoitetaan mm. Saksassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa, mutta ajattelin että Suomesta löytyisi epäilemättä runsaasti metsäterapian kannalta oleellisia luonnonresursseja. Suunnittelin tekeväni tutkimusta suomalaisten ajatuksista metsään liittyen, sekä keinoista joilla metsää voitaisiin hyödyntää terveyden edistämisessä, ja niinpä aloitin suomen kielen opinnot lokakuussa 2007.

Ilmoitettuani suomalaiselle ystävälleni tulevasta osallistumisestani vuoden 2011 lokakuussa järjestettyyn Sustainable tourism -konferenssiin Savonlinnassa, kutsuttiin minut Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hankkeen avaavaan luentotilaisuuteen, jossa pidin esitelmän japanilaiseen metsäterapiaan liittyen. Lisäksi pääsin tutustumaan hankkeessa hyödynnettävään metsään paikan päällä. Näin ollen haluaisin seuraavaksi esitellä kyseistä hanketta.

Metsä hyvinvointimatkailun kohteena -hankkeesta

Vuoden 2011 kesäkuussa alkanut hanke päättyi vuonna 2013. Yhteistyötahoina toimivat Itä-Suomen yliopiston aikuiskoulutuskeskus, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Mekrijärven tutkimusasema, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, sekä matkatoimisto Karelia Expert.

Hankkeen kolme päätavoitetta olivat: 1. luoda palveluita tuottava verkosto, 2. tehdä tutkimusta japanilaisten turistien keskuudessa siitä, miten suomalaisesta metsäterveysturismista voitaisiin tehdä houkuttelevampaa, 3. luoda pohja terveysturismille, joka on sidoksissa metsän hyödyntämiseen. Potentiaalisena kohderyhmänä olivat luonnosta sekä terveytensä ylläpidosta kiinnostuneet matkailijat Euroopasta, Japanista ja Venäjältä. Hankkeen rahoituksesta vastasi pääosin Euroopan Unioni, joka tuki hanketta 256 000 eurolla.

Hankkeen toteutuspaikasta

Hankkeen toteutuspaikkana oli Ilomantsin kunta. Matka tähän Venäjän rajanaapurikuntaan taittuu autolla Joensuusta noin tunnissa. Ilomantsi on laajojen metsien peittämä.

Pääsin tutustumaan hankkeen toteutuspaikkana toimivaan Petkeljärven kansallispuiston metsään, joka sijaitsee Ilomantsin keskustasta noin puolen tunnin automatkan päässä. Vierailu tapahtui tiistaina 18. lokakuuta 2011 paikallista aikaa klo 10 aamupäivällä. Kyseinen päivä oli pilvinen ja vastasi hyvin kyseisen vuodenajan paikallista ilmastoa. Päivälämpötila oli 5 plusasteen paikkeilla ja näin ollen hieman keskimääräistä korkeampi. Metsän keskellä sijaitsevista rakennuksista huoltokeskuksen yhteyteen oli rakennettu useita huoneita yöpymistä varten.

Kävellessäni metsän keskellä huomasin että japanilaisiin metsiin verrattuna metsän siimeksessä oli hyvin valoisaa. Puulajisto koostui lähinnä havupuista, joista mänty ja kuusi olivat yleisimmin edustettuina.

_MG_6559
Tämä metsä kasvaa Keski-Suomessa, mutta myös siinä näkyvät valtapuumme. Kuvituskuva.

Suomessa on verrattain vähän puulajeja, ja matkan aikana tulinkin nähneeksi runsaasti koivuja ja mäntyjä. Puiden rungoissa saattaa kuitenkin kasvaa sieniä, oksissa naavaa, maassa marjoja jne.

THERAPY_KUVA3_IMG_7261
Suomalaista terveysruokaa käden ulottuvilla. Kuvituskuva.

Monimuotoisuutta siis riittää, mikä teki samoilusta mielenkiintoisen ja miellyttävän kokemuksen. Erityisesti Suomelle tyypillisen metsäisen järvimaiseman muodostama ainutlaatuinen maisema oli mieltärauhoittava.

THERAPY_DSC_0402
Kuva Etelä-Konneveden kansallispuistosta lokakuulta 2015. Kuvituskuva.

Noin 45 minuutin kävelyn jälkeen saavuimme levähdyspaikalle, jonne pysähdyimme nauttimaan herkullisen välipalan.

THERAPY_ILONEN HAUKI
Tämän herkullisen annoksen on valmistanut Eräruokapalvelu Ilonen Hauki Konnevedeltä paikallisesta kalasta. Kuvituskuva.

 

Lopuksi – Metsäterapian kehittämiseksi

Suomessa pyritään alueelliseen kehitykseen hyödyntämällä metsiä ihmisten terveyden sekä turismin edistämisessä unohtamatta kuitenkaan luonnonsuojelua. Tämä muistuttaa mielestäni hyvin paljon japanilaista metsäterapiaa.

Tästä hankkeesta voidaan varmasti ottaa oppia Japanin metsäterapian tulevaisuutta suunnitellessa. Esimerkiksi ulkomailta saapuvien matkailijoiden houkutteleminen olisi epäilemättä mahdollista myös Japanissa.

Meidän olisi aika myöntää itsellemme ettei laajojen metsien siunaamia maita ole kovinkaan useita. Levittämällä metsäterapian ilosanomaa kaikille maailman 7 miljardille ihmiselle voisimme saada vierailijoita ympäri maailmaa ja edistää heidän fyysistä ja henkistä terveyttään sekä parantaa asioita yhteiskunnalliselta kantilta. Lisäksi toiminnan seurauksena metsäterapiaa harjoittava alue hyötyisi taloudellisesti ja elinkeinoelämä piristyisi. Turismista seuraava ihmisten liikkuminen on myös kenties sidoksissa maailmanrauhan edistymiseen.

Metsäterapia kätkee sisälleen maailman tulevaisuuden kannalta suuria mahdollisuuksia joiden uudelleen löytämiseksi tulee Japanin ja Suomen yhdistää voimansa ja edetä päättäväisin askelin.

kirj. Tri Fumio Hirano-Takemura

Jälkiruoaksi omaa pohdintaani

Metsäterapiassa ja metsien hyvinvointikäytössä on siis mahdollisuuksia vaikka mihin niin terveydellisesti kuin matkailullisesti. On hienoa, että asiaa tutkitaan, hankkeita syntyy ja toteutuu ja entistä useampi aiheesta kiinnostuu. Hienoa on myös, jos ja kun matkailua pystytään kehittämään ja metsien tarjontaa pystytään tuotteistamaan kestävä kehitys huomioon ottaen.

Seuraavassa kirjoituksessani tulen palaamaan aiheeseen omilla näkökulmillani, sillä mm. aiemman Hengitä terveyttä itsellesi metsästä -kirjoitukseni aikaansaama kommentti kaivannee seikkaperäisempää pohdintaa omassa artikkelissaan, koska metsien oletettavasti kiihtyvä talouskäyttö ja hyvinvointi- ja matkailukäyttö sekä metsien monimuotoisuuden säilyttämisen intressit eivät välttämättä kohtaa ja voivat olla hyvinkin suurissa ristiriidoissa keskenään tulevaisuudessa, mitä en todellakaan toivoisi.

Samalla tulen ottamaan kantaa siihen, mitä pitää mielestäni ottaa huomioon silloin, kun rakennetaan kansainvälistä matkailuyhteistyötä ja pyritään houkuttelemaan matkailijoita maista, joiden kulttuuri poikkeaa tyystin omastamme. Koskapa olen hyvinkin pitkälti tietämätön kaikesta mahdollisesta matkailuliiketoiminnasta kulttuurieroihin, niin kannanottoni tulevat olemaan lähinnä mutu-tasoa, jolloin ne voi huoletta ampua alas ja korvata tanakoilla faktoilla.

Siihen saakka täältä kisastudiosta näkemiin ja kuulemiin!

Mikko Lemmetti

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset