Myllykoski I veti ennen tukkilauttoja – nyt se kyyditsee risteilyväkeä upeissa järvimaisemissa Konnevedellä ja Rautalammilla


Seppo Puttonen Konneveden luontopalveluista pyysi minua tässä männä päivänä mukaansa Etelä-Konneveden vesille kuvaushommiin, eikä minun tarvinnut pitkään miettiä, kun tiesin, miten hienoissa maisemissa tulisimme seilaamaan. Päivä oli erittäin aurinkoinen ja lämmin, kun lähdimme matkaan Häyrylänrannan satamasta.

Häyrylänrantahan on toinen Etelä-Konneveden kansallispuiston tavallaan pääasema, kun taas toinen on Törmälän loma- ja kurssikeskus Rautalammin puolella.

Häyrylänranta on myös suosittu uimapaikka ja musiikkitapahtumien pitopaikka.
Häyrylänranta on myös suosittu uimapaikka ja musiikkitapahtumien pitopaikka.

Myllykoski I on siis samannimisen uittoyhtiön aiemmin omistama, nyttemmin Seppo Puttosen omistukseensa hankkima ja kunnostama entinen hinaaja, johon mahtuu kahden hengen miehistön lisäksi 18 matkustajaa.

Myllykosken kansipaikat sijaitsevat laivan perässä suojaisen katoksen alla, jolloin auringon paahde tai satunnainen sadekuurokaan ei haittaa.
Myllykosken kansipaikat sijaitsevat laivan perässä suojaisen katoksen alla, jolloin auringon paahde tai satunnainen sadekuurokaan ei haittaa.

Häyrylänrannasta läksimme hiljakseen puksuttelemaan kohti Konnekoskea, jossa kyytiin nousisivat myös YLE Itä-Suomen toimittaja ja kuvaaja sekä muutama muu henkilö, joita varten virallisesti paatti oli liikkeellä. Itse sain hyvän tilaisuuden roikuskella mukana.

Ensimmäiseksi ohitimme Palosaaren ja Haasiasaaren. Haasia-sana tarkoittaa muuten entisaikaan heinien kuivatusta varten rakennettua telinettä, joka nykyään on jo monelle vieläkin tuntemattomampi käsite kuin heinäseiväs.

Pieniä saaria ja luotoja Konnevedessä riittää, ja niin riittää myös pieniä pinnanalaisia kareja, jotka voivat olla kokemattomalle veneilijälle turmiollisia.
Pieniä saaria ja luotoja Konnevedessä riittää, ja niin riittää myös pieniä pinnanalaisia kareja, jotka voivat olla kokemattomalle veneilijälle turmiollisia.

Kuljimme myös hieman kauempaa ohi Lanstunsaarien, eli Etelä- ja Pohjois-Lanstun, jotka ovat tunnettuja mm. karsikoistaan. Konneveden museosta museopihalta löytyy muuten myös vanha karsikkopuu, joka on siirretty nykyiselle paikalleen Pohjois-Lanstun saaresta.

Ihan knoppitietona tämäkin, että jos joku haluaa muuten tietää, mitä ovat kummelit (muuta kuin koomikkoporukkaa), ne ovat yksinkertaisia merimerkkejä, jotka on monesti rakennettu kivistä ja maalattu valkoisiksi.

Ehkä nämäkin kaverit saavat sinut hymyilemään – ja ihastelemaan maisemien kauneutta.
Ehkä nämäkin kaverit saavat sinut hymyilemään – ja ihastelemaan maisemien kauneutta.
Konnekoski

Konnekoskihan on tunnettu mm. kalastuksesta ja melonnasta, ja Hankaveden ja Konneveden yhdistävä koski näyttääkin yhtä hienolta kummasta suunnasta tahansa katsottuna. Mukanani oli äkäiseksi mehiläisparveksikin usein tituleerattu kuvauskopteri, jolla oli meininki ottaa hieman kuvamateriaalia myös lintuperspektiivistä.

Myllykoski I kiinnittyi laituriin Konnekosken yläpuolella, ja siinä muuta porukkaa odotellessamme ehdimme kuvailla hetken aikaa.

Aivan paras mahdollinen kiinnityspaikka tämä laituri ei laivalle ole, mutta maihin päästiin ja myös takaisin vesille.
Aivan paras mahdollinen kiinnityspaikka tämä laituri ei laivalle ole, mutta maihin päästiin ja myös takaisin vesille.

Kun laiva oli lastattu, irtauduimme laiturista ja otimme suunnan kohti Majaniemeä.  Teimme kuitenkin vain kierroksen Majaniemen edustalla ja palasimme takaisin jättämään toimitus- ja muun väen Konnekosken laituriin, koska heillä oli tarkoituksena vain tehdä lyhyt juttu alueellisiin uutisiin.

YLE:n kuvaaja Antti Karhunen ehti katsella näkymiä muutenkin kuin kameran linssin läpi.
YLE:n kuvaaja Antti Karhunen ehti katsella näkymiä muutenkin kuin kameran linssin läpi.
Majaniemi

Tilauksesta Myllykoski kuljettaa väkeä älyttömän upeissa Konneveden ja Rautalammin puolen järvimaisemissa esimerkiksi Majaniemeen, jossa sijaitsee Konneveden seurakunnan omistama ja Majaniemi ry:n vuokraama entinen kalamaja tunnelmallisine savusaunoineen.

Kun virallinen ohjelma oli ohi, palasimme taas Majaniemeen, johon nyt oli aikaa ihan rantautua ja pistää diisselit puhuksiin, ottaa rennommasti makkaranpaiston ja kahvinkeiton merkeissä ennen kuin meidän oma kuvaussessiomme pärähtäisi käyntiin.

Majaniemen rantaan vastikään rakennettuun laituriin on hyvä ja helppo kiinnittäytyä.
Majaniemen rantaan vastikään rakennettuun laituriin on hyvä ja helppo kiinnittäytyä.

Majaniemessä voi poiketa päiväretkellä kuka vaan, mutta mökkiä voi ainoastaan vuokrata varaustupaperiaatteella, kuten savusaunaakin. Petsamo-niminen mökki sijaitsee käytännössä kansallispuiston ytimessä.

Majaniemen mökki sopii parhaiten kursailemattomalle retkeilijälle, joka ei kaipaa elektronisia vempeleitä luontoelämyksensä täytteeksi.
Majaniemen mökki sopii parhaiten kursailemattomalle retkeilijälle, joka ei kaipaa elektronisia vempeleitä luontoelämyksensä täytteeksi.

Perusvarustuksena mökistä löytyvät perusastiat, kaasukeitin, kamiina, takka ja 6 sänkyä ilman vuodevaatteita. Juomavesi on joko tuotava mukana tai noudettava lähteestä, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä mökistä.

Kyllä täällä tarkenee, ja nukkuukin myös ihan mukavasti.
Kyllä täällä tarkenee, ja majoittuu myös ihan mukavasti, kun ei tarvitse viiden tähden kortteeria.

Tottahan kunnon majapaikasta täytyy löytyä myös sauna, ja sellainen Majaniemessäkin on – ja vieläpä savusauna. Siellä on kuitenkin perinteisen savusaunan kiukaan lisäksi jatkuvalämmitteinen kiuas, joka soveltuu tottumattomamman saunojan käyttöön. Savusaunan kiuasta kun ei nimittäin lämmitetä muutoin kuin tilauksesta.

Saunan tunnelman aistii jo ulkoa.
Saunan tunnelman aistii jo ulkoa.

Ettei olisi mennyt ihan syömättä ja juomatta (tosin yhdet kahvit raparperipiirakan kanssa vedettiin jo laivassa isommalla porukalla) koko reissu, nautiskelimme tosiaankin vielä erikseen maistuvata makkarata ja päälle päätteeksi kahveet.

Nuotion loimussa sitä vasta tuntee olevansa retkellä.
Nuotion loimussa sitä vasta tuntee olevansa retkellä.

Evästelyn jälkeen olikin sitten ruveta varsinaisiin kuvaushommiin, ja ilmakuvien lisäksi otimme tavallista videokuvamateriaalia. Käytössä oli myös Røden langaton mikrofoni, joka osoittautuikin näppäräksi peliksi tässäkin yhteydessä.

Kuvausten jälkeen olikin sitten aika alkaa pakkailla vermeitä ja palailla lähtösatamaan. Vettä myöten toki ei ole ainoa tie pois Majaniemestä saati sinne, koska patikointisuunnaksi voi valita vaikkapa Kalajanvuoren. Monesti Seppo Puttonen kuljettaa väkeä, joka on joko menossa patikoimaan kansallispuistoon tai tulossa sieltä.

Eihän näistä maisemista hennoisi kotiin lähteäkään.
Eihän näistä maisemista hennoisi kotiin lähteäkään.

Vielä riitti leppoisaa kruisailua kotimatkaksikin, sillä täydelläkin kaasulla ajettaessa Myllykoski I kulkee varsin verkkaan. GPS:n lokin mukaan rympsyttelimme menemään keskimäärin 15 km/h nopeudella eli noin kahdeksan solmun vauhtia.

Konneveden Luontopalveluiden risteilyt tarjoavat elämyksiä ja lupsakkata menoa.
Konneveden Luontopalveluiden risteilyt tarjoavat elämyksiä ja lupsakkata menoa.

Etelä-Konneveden henkeäsalpaavat maisemat onkin ehkä parasta kokea kiireettömästi esimerkiksi juuri tällaisen risteilyaluksen kyydissä. Toki myös melomalla mahtavista kalliorannoista ja muistakin näkymistä saa rauhallisesti liikkuen elämyksiä optimaalisella tavalla.

Poistulomatkalla ohitimme mm. Lapinsalon, josta löytyy yksi kansallispuiston alueen suosituimmista rantautumispaikoista niin veneilijöille kuin melojillekin. Toiveita useammillekin rantautumispaikoille retkeilyrakenteineen kuntien edustajilla, alueen yrittäjillä ja matkailijoilla olisi, mutta vielä tällä hetkellä on tyytyminen ainoastaan muutamaan. Tilanne on toivon mukaan paranemaan päin.

Lapinsalon suojainen rantautumispaikka houkuttelee vesilläliikkujia.
Lapinsalon suojainen rantautumispaikka houkuttelee vesilläliikkujia.

Häyrylänrannasta lähtiessä tai sinne tultaessa veneilijä joutuu – tai pääsee – kulkemaan Mieronvirran kautta. Mieronvirrassa on kapea väylä, joka on käytännössä ainoa turvallinen reitti avoselille. Joka paikassa muualla on joko näkyviä tai pinnanalaisia kareja. Tällaisiin kareihin on moni näitä vesiä tuntematon tutustunut ja maksanut siitä joko rikkoutuneella veneenpohjalla tai perämoottorin potkurilla.

Punaiset ja vihreät väylämerkit kertovat, miltä puolelta ja mistä kohtaa on ajettava.
Punaiset ja vihreät väylämerkit kertovat, miltä puolelta ja mistä kohtaa on ajettava.

Satamaan saapuessamme taivas oli tummunut ja vettä alkoi sadella. Sepä ei hirveästi tunnelmaa latistanut, koska muuten koko päivän olimme saaneet seilata mahtavassa säässä. Jos ei vielä veneen hankinta jotakuta kiinnosta, niin Etelä-Konnevedellä käynnin jälkeen melko varmasti tekee mieli vähintään venemessuille.

Konneveden Luontopalvelut

Luontopalveluiden palveluvalikoiman löytää parhaiten heidän omilta sivuiltaan tästä. Risteilyt ovat olennainen osa valikoimaa, ja kuten hyvään asiakaspalveluideologiaan kuuluu, vesille pääsee pienempikin porukka tai vaikka yksittäinen asiakas sopimuksen mukaan.

Seppo Puttosen tavoittaa luonnollisesti myös puhelimitse numerosta 050 5306917. Sepolta saa myös tarkemmat tarinat Myllykoski I:n historiasta ja tekniikasta huippunopeuksia myöten, joten kannattaa kysyä.

Tyytyväinen kippari odottelee paljon asiakkaita tänäkin kesänä.
Tyytyväinen kippari odottelee paljon asiakkaita tänäkin kesänä.

Etelä-Konnevettä on muuten sanottu ”Suomen eteläisimmäksi tunturijärveksi” ja verrattu sitä jopa Inarinjärveen, mikä on jo melkoinen kehu.

 

 

 

Mainokset