Aurinkokennolaturi – retkeilijän pelastus vai verkonpaino?

Nykyretkeilijän siunaus tai kirous – riippuen katsantokannasta – on tietotekniikka ja mobiililaitteet. Niiden avulla voi pysyä tavoitettavissa ja ilmoitella itsestään perinteisempään tyyliin ja modernimmin sosiaalisessa mediassa. Kännykässä olevalla maastokartalla voi jopa pyrkiä suunnistamaan ja niin edelleen. Sen lisäksi on action-kameraa, GPS-laitetta, ladattavaa otsalamppua sun mitä muuta, joten härpäkkeitä riittää.

Mutta kolpakon kääntöpuoli on siinä, että kaikki elektroniset vempaimet kuluttavat sähköä, ja sitä jos ei ole vempaimen omassa akussa, niin sitä pitää jostakin saada tilalle. Tätä varten onkin kehitetty jos jonkinlaisia varavoimalähteitä, joista monet ladataan valmiiksi kotona tai jossakin sopivassa latauspaikassa ja sitten tarpeen tullen käytetään ns. power bankin virtaa taas muiden laitteiden lataamiseen.

Muunkinlaisia varavirtasysteemejä tietysti on, esimerkiksi sellaisia, joita veivaamalla tai polkemalla latausvirtaa saadaan ainakin hetkellisesti tuotettua lisää. Onpa vielä semmoisiakin virityksiä, joiden pitäisi toimia retkikeittimestä saatavalla lämmöllä. Ehkä realistisempi vaihtoehto tuolle viimeksi mainitulle on kuitenkin aurinkoenergia. Ja onhan se vaihtoehto muutenkin mukana kuljetettaville akkupakkauksille normaaleja vara-akkuja unohtamatta.

Archeer ja arska

Maailmalla on verkkokaupoissa monen merkkisiä aurinkokennoilla toimivia latureita, ja suurimman osan valmistajana taitaa hyvinkin olla yhden käden varpaisiin mahtuva joukko kiinalaisia yrityksiä. Laitteiden ulkoasu on pitkälti samanlainen, mutta paketin päällä oleva nimi vaihtuu.

Yksi kiinalaisvalmisteinen tuotemerkki on Archeer, jolla näyttää olevan kaikenlaista lataussydeemiä ja muutakin laitetta. Tältä valmistajalta on peräisin eräästä verkkokaupasta hommaamani aurinkokennolaturi.

21-wattiseksi tituleeratussa aurinkokennolaturissa on kolme erillistä paneelia, ja koko hoito taittuu kätevän litteäksi paketiksi, jonka saa menemään vaikkapa rinkan selkämystä vasten, jos vain muistaa varoa vääntämästä paneeleita ja asettamasta mitään terävää niiden viereen.

Laturista löytyy 2 normaalikokoista (ainakin toistaiseksi) USB-porttia, jotka ovat pussitaskun suojassa. Taskuun voi laittaa mukaan vaikkapa älypuhelimen, jos sitä haluaa pitää vähän paremmin auringonpaisteelta suojassa. Mukana on myös todella lyhyt latausjohto, jonka toinen pää sopii yleisimpiin puhelimiin, mutta ei taas vastaavasti esimerkiksi GPS-laitteisiin tai vaikkapa GoPro-kameraan, jossa on vähän isompi liitäntä. Piruillaksensa ovat varmaan keksineet kaksi melkein samankokoista liitäntää, mutta joita ei kuitenkaan voi käyttää ristiin.

Valmistajan mukaan laitteen suurin ulostulovirta on 2,5 A, mutta vehkeestä tuskin saa ihan niin kovia lukemia irti. Latasin puhelimeeni Ampere-nimisen sovelluksen, joka näyttää puhelimen kulloinkin kuluttaman virran määrän sekä ladatessa sen, mitä käytettävä laturi syöttää.

Oma puhelimeni on Sony Xperia Z, eli vanhempaa saapumiserää, ja ainakin siinä Ampere osoittaa, että virrankulutus vaihtelee n. 440-800 milliampeerin välillä riippuen tietysti siitä, mitä sovelluksia on käynnissä ja onko vaikkapa mobiilidata (eli 3G tms.) käytössä. Virrankulutus näyttää ainakin Amperen mukaan veivaavan aika lailla.

Sitten, kun puhelimen laittaa ulkona kiinni laturiin, kannattaa olla auringonpaisteessa. Nimittäin pilvisellä säällä laturin teho ei tahdo riittää oikeastaan mihinkään, ja vaikka puhelin ja sovellus sanoisivatkin ”ladataan”, niin se on vähän siinä ja siinä, että puhelin edelleen kuluttaa enemmän virtaa kuin ottaa vastaan.

Mutta sitten, kun aurinko paistaa ja kennot asettaa mahdollisimman kohtisuoraan aurinkoon, alkaa virtaakin syntyä. Hitaasti, mutta varmasti puhelimen akun varaus nousee, ja kyllähän se akku täyteenkin tulee, jos vain tosiaan paistaa. Mutta tämähän onkin nimenomaan aurinkolaturi eikä pilvilaturi.

Muiden käyttämistä laitteista ja niiden virrankulutuksesta ja säädöistä en osaa sanoa, mutta ainakin omassa puhelimessani kannattaa ehdottomasti ottaa mobiilidata (ja Wi-Fi, jos on päällä) pois käytöstä, sulkea kaikki työpöydällä avoimena olevat sovellukset (varsinkin Chrome, jos on käytössä) ja odotella rauhassa valmista.

Hyvät, pahat ja rumat

Hyvä puoli auringon energialla toimivissa laitteissa on juurikin se, että ne ovat ekologisia, ja silloin, kun aurinko todella paistaa, niillä on jo kohtalaisen hyvä hyötysuhde. Uudemman sukupolven kennoteknologialla päästään jo huomattavasti korkeampaan hyötysuhteeseen kuin vaikkapa vielä muutama vuosi sitten. Archeerin valmistajan mukaan tämän paneelin pitäisi muuttaa auringon energiasta n. 20–25 % sähkövirraksi.

Tästä huolimatta kannettavalla, pienellä aurinkopaneelilla lataaminen saattaa olla melkoista kituuttamista, ellei aurinko paista koko ajan. Paras aika lataamiselle lieneekin silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja sen säteily voimakkainta.

Jos kuitenkin käy niin, että paneeli ei jaksa puskea virtaa ihan niin paljon, että vähintään puhelimensa saisi täyteen, on sekin tyhjää parempi, että aurinkokennolla voi edes pitää varaustason samassa, eli puhelimen akku ei myöskään tyhjene. Sillä voi olla suuri merkitys silloin, jos vaihtoehtona olisi täysin mykkä mobiililaite.

Mutta kyllä tällaisen jättikokoisen lompakon voi mukaansa ottaa, jos luottaa siihen, että aurinko paistaa hyvin ainakin muutaman tunnin päivässä. Painoa voimalaitoksella on puolisen kiloa, joka ei yksinään vaikuta kovin suurelta, mutta mukana roudattavien kamojen kokonaispainossa sekin voi olla merkityksellistä.

Tuo käyttämäni Ampere-sovellus on vain ilmaisversio, joten en tiedä (enkä ala ottaa selvää), mitä ns. Pro-versiolla saisi tietää lisää puhelimensa virrankulutuksesta ja lataustiedoista. Jonkinlainen suorituskäyrä voisi tietysti olla hyvä aurinkolaturia käytettäessä, jotta voisi vaikka yrittää laskea suurin piirtein, kuinka pitkään missäkin tilanteessa kennoja pitäisi pitää levällään, että laitteissa olisi taas riittävästi virtaa.

Ihan turhana pelinä en siis pitäisi tätä aurinkolaturia, mutta kehottaisin tällaisen kannettavan aurinkovoimalaitoksen hankkimista harkitsevan suhtautuvan tarkoituksellisen sanaleikin saattelemana tällaisiin vehkeisiin tietyllä varauksella. Silloin, kun aurinkoa piisaa (vaikkapa Keski-Euroopan keväthangilla), lataustehoa on varmaankin riittävästi jopa kahden laitteen yhtäaikaiseen lataukseen, mutta ainoana varavirtalähteenä ainakaan itse en tätä pitäisi.

Pilvisellä ilmalla suurin piirtein samaan lataustehoon saattaa päästä laittamalla vaikka vaihtokalsarit sammalmättäälle puhelimen viereen (tai ehkä ei kuitenkaan).