Kuulkaa korppeimme kuiskintaa


Tämän(kin) jutun kirjoittaminen on ollut takalevyllä hautumassa jo useamman vuoden, joten olisikohan jo aika päästää ajatus aivokammiosta ulos ja kirjoittaa se virtuaaliselle paperille. Vuosia sitten isävainaan lukemista lukemattomista eräaiheisista lehdistä nurkkiin jäi pyörimään Metsästys ja kalastus -lehden numero 4 vuodelta 1965. Siinä oli monta mielenkiintoisesti kirjoitettua artikkelia Suomen luonnosta ja eläimistä, mutta erityisesti mieleen jäiJatka lukemista ”Kuulkaa korppeimme kuiskintaa”

Advertisement

”Ei mikään väri oo toistans’ parempi eikä sävy toistans’ valjumpi” – myös harmaan sävyt voivat lumota


Äskettäin kotimaisessa mediassa uutisoitiin, miten vähän Lapissa on ollut lunta ja miten se on vaikuttanut ulkomaiseen turismiin Suomessa. Nyt tilanne pohjoisessa on jo parempi, ja etelämmäskin on jonkin verran saatu lunta, vaikkei missään tapauksessa yhtä paljon kuin esimerkiksi edellisenä vuonna tähän samaan aikaan. Sille, että lunta ei vain ole, ei mikään maa tai mikään matkailualueJatka lukemista ””Ei mikään väri oo toistans’ parempi eikä sävy toistans’ valjumpi” – myös harmaan sävyt voivat lumota”

Konnevedellä taimia tonttiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi!


Terve, metsä, terve, vuori, terve, metsän ruhtinas! Täs on poikas uljas, nuori; esiin käy hän, voimaa täys, kuin tuima tunturin tuuli. Mietin taas, millähän tekstinpätkällä aloittaisi tämän horinan. Koska oma runosuoneni on kohjuinen, tuumailin että parempi lienee käyttää oikean runoilijan materiaalia, joka sopisi tähän tarkoitukseen. Aleksis Kiven runostahan tuo on tuo ensimmäinen säe. Ehkä artikkelikuvaa katsomallaJatka lukemista ”Konnevedellä taimia tonttiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi!”