Vaikken paljon mitään ymmärräkään, melkein vähiten ymmärrän sellaisia ihmisiä, joille luonto on kaatopaikka. Pusikkoon nakataan kaikkea karkkipaperista aina kokonaisiin pirtinkalustoihin. Eikä nykyään riitä, että roska tai pari viskataan, vaan pitää heivata ihan täysinäinen roskapussi. Usein sekin on vielä revitty sitten tienpenkalle joko heittäjän tai sitten varislintujen toimesta. Yhtä kaikki, näky on karu. Varsinkin tienvarsien levähdyspaikoilla,Jatka lukemista ”Roskaaminen korpeaa urakalla”